UKK
Usein kysytyt kysymykset
Sivulle on koottu tuulivoimasta usein kysyttyjä kysymyksiä. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, tai sivulta mielestäsi puuttuu tärkeä vastaus, ole yhteydessä tuuli(at)tuulivoimayhdistys.fi.
Terveys
Infraääni on ääntä, jonka taajuus (Hz) on alle 20 Hz. Voimakkuudesta riippuen infraääni on joko kuultavaa tai jää kuulokynnyksen alapuolelle. Pääasiassa jokapäiväisessä ympäristössämme esiintyvä infraääni jää ihmisen kuulokynnyksen alapuolelle. Altistumme infraäänille väistämättä joka päivä, sillä sitä esiintyy niin luonnossa, omassa kehossamme kuin erilaisissa teollisissa prosesseissakin. Infraääntä tuottavat esimerkiksi tuuli, aallot, liikenne, pyykinpesukone, keinuminen, kävely ja niin edelleen.
Infraäänten kuulokynnys on varsin korkea: äänenpaineen tulee olla 90 – 120 dB, jotta infraääni olisi korvin kuultavissa. Kovat ja niin ollen kuultavat infraäänet ovat ympäristössämme harvinaisia. Kuultavia infraääniä muodostuu esimerkiksi räjäytyksien yhteydessä, tykistön laukauksissa ja silloin, kun auton ikkuna on auki moottoritiellä auton ollessa kovassa vauhdissa.
Tutkimustuloksia Suomesta
Suomessa infraäänien terveysvaikutuksista saatiin tutkimustuloksia huhtikuussa 2020, kun valtioneuvosto julkaisi tutkimushankkeensa tulokset. Tutkimuksen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä VTT, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja THL. Tutkimustulokset vahvistavat aiempia tieteellisten tutkimusten tuloksia, joiden mukaan tuulivoiman infraäänellä ei ole vaikutuksia terveyteen.
Tutkimushankkessa tuulivoiman infraäänen vaikutuksia tutkittiin muun muassa soittamalla tuulivoima-alueilla tallennettua infraääntä kahdelle eri testiryhmälle, joista toiset olivat ilmoittaneet kokevansa tuulivoimaloiden lähellä terveyshaittaa, toiset eivät. Laboratoriossa toteutettujen kuuntelukokeiden tulosten mukaan koehenkilöt eivät pystyneet havaitsemaan infraääntä ääninäytteissä, eikä infraääni vaikuttanut koettuun äänen häiritsevyyteen. Fysiologisissa mittauksissa ei myöskään havaittu eroa stressi-indikaattoreissa eri ryhmien tai ääninäytteiden välillä. Vaikka osa tuulivoima-alueiden lähiasukkaista yhdisti kyselytutkimuksessa tuulivoimalat oireisiinsa, tutkimustulokset eivät tue väitteitä siitä, että tuulivoiman infraääni aiheuttaisi terveyshaittaa.
Kuuntelukokeiden lisäksi tutkimushanke koostui koostui kahdesta muuta tutkimusosiosta: äänen pitkäaikaismittauksesta ja kyselytutkimuksesta. Tuulivoima-alueella toteutetun kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa oireiden kokemisen yleisyys. Lähimmillä alueilla, jotka sijaitsivat alle 2,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista, 85 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista ei yhdistänyt oireita tuulivoimaloiden infraääneen. Koko kyselytutkimusalueella, noin 20 kilometrin säteellä tuulivoimaloista, vain viisi prosenttia vastaajista yhdisti oireita tuulivoimaloiden infraääneen. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.
Tutkimustulosten mukaan tuulivoimaloiden infraääni ei siis selitä tuulivoimaloihin liitettyä oireilua. Tulosten mukaan oireilua voi selittää tuulivoimaloiden kokeminen häiritseväksi ja niiden pitäminen terveysriskinä. On myös mahdollista, että oireet ja sairaudet, jotka eivät liity tuulivoimaloiden infraääneen, tulkitaan niistä johtuviksi. Tulkintoihin vaikuttaa myös käynnissä oleva julkinen keskustelu.
Video tutkimushankkeen tuloksista
Tuulivoimaloiden infraääni
Tuulivoimaloiden infraäänen äänenpainetasoja on mitattu ympäri maailmaa, ja myös meillä Suomessa. Mittaustulokset osoittavat poikkeuksetta, että tuulivoimaloiden infraääni jää merkittävästi alle kuulokynnyksen. (mm. H. Tachibana ym 2014.). Tutkimusten mukaan infraäänen pitäisi olla korvin kuultavissa, jotta sillä olisi vaikutuksia terveyteen (G. Leventhall 2007.)
Tähän saakka laajinta kansainvälistä tuulivoimaloiden infraäänenpainetasoja koskevaa tutkimusta edustaa Tachibanan ym. (2014) Japanissa toteuttama tutkimus. Tutkimuksessa mitattiin noin kolmen vuoden aikana ääntä 29 tuulipuistossa ja yhteensä 164 eri pisteessä ulkona. Kyseessä olivat pääasiassa 1 - 3 MW voimalat noin 100 - 1000 metrin etäisyydellä mittauspisteistä. Mittaustulosten mukaan infraäänten tasot jäivät selkeästi alle kuulokynnyksen. Näin ollen tuulivoimalan infraääni alittaa kuulokynnyksen myös sisätiloissa, koska ääni ei voi vahvistua siirryttäessä ulkoa sisätilaan.
Suomessa tuulivoimaloiden infraääntä on mitattu muun muassa keväällä 2017 kahdessa eri selvityksessä hallituksen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimesta. Molemmissa mittauksissa tuulivoimaloiden infraäänten on osoitettu olevan reilusti alle infraäänen kuulokynnyksen. Tuulivoiman ääni ei kummassakaan tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan eroa muista meitä ympäröivistä infraäänistä: se on samalla tasolla kaupunkiympäristössä mitattujen infraäänitasojen kanssa ja huomattavasti alle infraäänitason, joka vallitsee esimerkiksi ruotsinlaivalla tai henkilöautossa ajon aikana, asunnossa puuvälipohjan päällä käveltäessä tai pesukoneen lingotessa. (Hongisto & Oliva 2017; Lanki ym. 2017.)
Vaikka tuulivoiman infraäänellä ei ole vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ovat tutkimukset osoittaneet, että huoli mistä tahansa asiasta voi aiheuttaa todellisia oireita. Ilmiötä kutsutaan nocebo -efektiksi, ja sitä on tutkittu myös tuulivoimaloiden infraäänen osalta. On hyvä, että tuulivoiman äänen vaikutusta tutkitaan lisää. Lisätiedon avulla voidaan toivottavasti estää virheellisen tiedon leviäminen ja huolen syntyminen.
Lähteet:
Leventhall, G. 2007. What is infrasound. Progress in Biophysics and Molecular Biology, vol 93.
Tachibana, H., Yano, H., Fukushima, A. & Sueoka, S. 2014. Nationwide field measurements of wind turbine noise in Japan. Noise Control Engr. J 62 (2). Outcome of systematic research on wind turbine noise in Japan.
Hongisto & Oliva 2017. Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset
Lanki ym. 2017. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen
Tuulivoimaloiden äänen vaikutuksia asuinympäristössä on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti. Nykyisen tutkimustiedon mukaan tuulivoimaloiden äänellä ei ole havaittu olevan suoria terveysvaikutuksia. Ainoa negatiivinen terveysvaikutus on äänen mahdollinen häiritsevyys. Tuulivoimalan ääni voi häiritä ollessaan hyvin kuultavissa, mutta erot kokemusten suhteen ovat hyvin yksilöllisiä. Suomessa valtioneuvoston tuulivoimalle antamat ääniohjearvot ovat tasolla, jolla häiritsevyyden on tutkimuksissa osoitettu olevan pientä.
Tutkimusten perusteella noin kymmenen prosenttia väestöstä kokee tuulivoimaloiden äänen häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun äänitaso ulkona ylittää 40 dB(A). Tiedeyhteisö on kuitenkin yksimielinen siitä, että yhteyttä esimerkiksi tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt puhuttaessa alle 45 desibelin ulkoäänitasosta. Valtioneuvoston asetus (2015) tuulivoimaloiden ääniohjearvoista linjaa, että Suomessa tuulivoimaloiden ääni ei saa talojen tai loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä ylittää päivällä 45 desibeliä ja yöllä 40 desibeliä.
Tuulivoimaloiden äänitasot asutuksen luona ovat yleisesti selvästi pienempiä kuin äänitasot esimerkiksi vilkkaiden teiden ja katujen läheisyydessä. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyteen vaikuttavat äänitasoa enemmän erilaiset välilliset muuttujat, kuten voimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet maisemavaikutuksia kohtaan, taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista, se kuinka kauan voimalat ovat olleet toiminnassa sekä luottamus paikallisiin viranomaisiin.
Tuulivoimaloiden sijoittaminen tapahtuu aina viranomaisten antamia selkeitä ohjeita noudattaen. Ympäristöministeriö on laatinut tuulivoimaloiden äänelle omat mallinnus- ja mittausohjeensa (2014) ja tuulivoimaloiden ulkoäänentaso on määritelty lainsäädännössä (2015). Lisäksi määräykset sisätiloissa sallituista äänitasoista koskevat tuulivoimaa siinä missä muitakin äänilähteitä.
Tuulivoimaloiden ääni on luonteeltaan vaihtelevaa, mistä syystä ihminen voi kokea sen muita samantasoisia ääniä häiritsevämpänä. Äänen vaihtelevuus on myös huomioitu valtioneuvoston asettamissa tuulivoiman ääniohjearvoissa - tuulivoiman ääntä säädellään Suomessa muita äänilähteitä tiukemmin. Mallinnusohjeita on testattu Suomessa myös käytännössä ja ohjeen mukaisten äänimallinnusten on todettu vastaavan hyvin käytännön mittaustuloksia.
Vaikka ääni ei itsessään ongelmaa aiheuttaisikaan, voivat kielteiset odotukset ja uskomukset äänen terveysvaikutuksesta itsessään aiheuttaa tai lisätä oirekokemuksia. Jotta epätieteelliset väitteet eivät pääsisi leviämään ja aiheuttamaan huolta, on aihetta hyvä tutkia lisää.
Kanadan laaja terveystutkimus
Kanadan terveysviranomainen (Health Canada) on yhdessä kansallisen tilastoinnista vastaavan viranomaisen kanssa toteuttanut laajan epidemiologisen tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on selvittää tuulivoimaloiden äänen yhteyttä raportoituihin oireisiin tuulivoimaloiden lähialueilla, ja kerätä tietoa äänen mahdollista vaikutuksista lähiasukkaisen terveyteen. Tutkimusprojektin tuloksista on julkaistu seitsemän eri tutkimusraporttia. Lue tiivistelmä tutkimustuloksista.
Tutkimus on merkittävä, sillä se on ensimmäinen, jossa kerättiin fysiologisia näytteitä tuulivoimaloiden lähellä asuvilta. Aineistonhankinta tehtiin keräämällä itseraportoitua aineistoa ja objektiivista terveydentilan mittausaineistoa (hiusten kortisolipitoisuus, verenpaine, syke, unimonitorointi) tuulivoimaloista 600 metrin – 10 kilometrin etäisyydellä asuvilta henkilöiltä. Tämän lisäksi tehtiin äänimittauksia (4 000 tuntia).
Tulokset toistavat pitkälti samaa, mitä aiempi tutkimus aiheesta: terveysvaikutusten ja tuulivoimalan äänen väliltä ei löytynyt yhteyttä. Tutkimustulosten mukaan subjektiivisesti arvioidulla ja objektiivisesti mitatulla stressitasolla ei ole yhteyttä tuulivoimaloiden äänelle altistumiseen (46 dB LAeq saakka ulkotiloissa). Tutkimuksen tulokset eivät myöskään tue sitä, että unenlaadun häiriintymisellä ja tuulivoimaloiden äänellä (46 dB LAeq saakka ulkotiloissa) olisi tilastollisesti merkittävää yhteyttä.
Lähteet:
Hongisto. V. 2014. Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Työterveyslaitos.
Turunen. A. & Lanki. T. 2015. Tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Ympäristö- ja Terveys -lehti nro 5.
Health Canada: Wind Turbine Noise and Health Study: Summary of Results