Merituulivoiman rakentaminen
Merituulipuiston rakentaminen
Merituulipuiston rakentaminen on haastavaa meriympäristön olosuhteiden sekä voimalan osien suuren koon ja painon vuoksi. Merituulipuiston rakentaminen vaatii paljon myös käytettävältä satamalta, sillä voimalan osat välivarastoidaan satamaan. Voimaloille myös tehdään mahdollisimman paljon esikokoonpanoa satamassa. Merituulivoimarakentamisessa huolellinen ennakkosuunnittelu ja merenpohjan erilaiset tutkimukset ovat avainasemassa hankkeen onnistumiseen.
Sääolosuhteet määrittävät rakentamista
Ennen voimaloiden asentamista merenpohja valmistellaan perustuksille sopivaksi esimerkiksi ruoppaamalla ja tasoittamalla. Merituulivoimalan perustus valmistetaan maalla ja kuljetetaan asennuspaikalle aluksella. Perustustyyppejä on monenlaisia, joista meren pohjaan asennettava gravitaatioperustus (kasuuniperustus) ja meren pohjaan paalutettava nk. monopile ovat tämänhetkisen tiedon mukaan sopivimmat Suomen olosuhteisiin. Rakentamisessa oman haasteensa tuovat alueen tuulisuus ja aallot: kummallekin on omat rajansa, joiden ylittyessä perustuksia ei voida laskea merenpohjaan tai voimalan osia nostaa paikoilleen perustusten päälle. Sääolosuhteet vaikuttavat siis merkittävästi hankkeen aikatauluun, ja syksyä ja talvea kohden voimistuvat tuulet rajoittavat rakentamiselle sopivaa ajankohtaa.
Merituulipuistossa kulkee voimaloiden välillä merenpohjassa sähkökaapeliverkko, ja pidempi merikaapeli tuulipuistosta rantaan. Isolle, kauas rannasta sijoittuvalle merituulivoimapuistolle rakennetaan puiston koosta riippuen myös yksi tai useampi sähköasema merelle. Sähköaseman sekä kaapeliverkoston ja sähkönsiirtokaapelin sijaintien huolellinen suunnittelu, ottaen huomioon mm. laivaliikenne ja jääolosuhteet, on erittäin tärkeää toimintavarman sähköntuotannon kannalta.
Merialueen jäätäminen
Merijään vähenemisestä huolimatta Suomen merialueilla on yhä jäätä joka vuosi. Jääolosuhteet ja jään vaikutus merituulivoimaloihin tuleekin huomioida hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa. Voimalan perustuksen ja tornin kohtaamat jääkuormat pitää arvioida ja huomioida rakenteita suunniteltaessa. Samoin sähkökaapeleiden syvyys, sijainti ja rantautuminen pitää suunnitella niin, että jäämassat eivät pääse vaurioittamaan niitä.