Tuulivoimaloiden kiinteistövero

Tuulivoimaloiden kiinteistövero

Selvityksen mukaan Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu tuulivoima tuo kunnille koko 20 vuoden elinkaarensa aikana yhteensä yli 400 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Yksittäisen kunnan saamat verotulot riippuvat voimalan rakennuskustannuksista, tuulipuiston tehosta sekä kunnan määrittämästä veroprosentista.

Mikäli voimalaitoksen teho on alle 10 megavolttiampeeria (MVA), määräytyy voimalaitoksen kiinteistövero kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka vuonna 2018 oli Manner-Suomessa keskimäärin 1,06, ja voi vuonna 2020 vaihdella lain mukaan välillä 0,93 – 2,00. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 3,1 %.

Vuoden 2017 loppuun asti, mikäli yksittäisen tuulivoimalan teho olisi ollut yli 10 MVA, olisi siihen sovellettu voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen mukaan voimalaitoksen tehoa ei tarkastella enää yksittäisen voimalaitoksen vaan sen verkkoliittymispisteen tehon mukaan. Vuoden 2018 alusta alkaen yksittäisen tuulivoimalan kiinteistövero on siten määräytynyt kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan ja tuulipuistossa sijaitsevan voimalan kiinteistövero voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan silloin, kun tuulipuiston teho on ylittänyt 10 MVA.

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Merituulivoimalassa on kalliimmista perustuksista johtuen maatuulivoimalaan verrattuna noin kolminkertainen määrä kiinteistöverotettavaa rakennelmaa.

Kiinteistöverotukseen tehtiin muutoksia vuonna 2013 ikäalennuksen ja minimiverotusarvon osalta. Tällä hetkellä tuulivoimalan ikäalennus on 2,5 %. Verotusarvo laskee tämän verran vuodessa, kunnes saavuttaa 40 % minimiverotusarvon. Nykyaikaisen voimalan käyttöikä on yli 30 vuotta, joten uusimmat voimalat ehtivät elinikänsä aikansa saavuttaa kiinteistöverotuksen minimiverotusarvon. Minimiverotusarvo saavutetaan voimalasta riippuen vuonna 24 tai 25, jonka jälkeen voimalasta maksetaan sen investointikustannuksesta riippuen kiinteistöveroa vuosittain noin 15 000 – 18 000 euroa.

Kuinka paljon tuulivoimaloiden kiinteistöveroa maksetaan?

Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.

Yhteensä 25 prosenttia Suomen kunnista sai tuulivoimasta kiinteistöverotuloja 2023: tuuli- ja aurinkovoimalat toivat kiinteistöveroa kuntiin yhteensä 36 miljoonaa euroa. Yli puoli miljoonaa euroa kiinteistöverotuloa saaneita kuntia oli vuonna 2023 yhteensä 19 kappaletta. (Vero.fi)

Alla olevassa taulukossa on esitetty viiden suurimmat tuulivoimaloiden kiinteistöverotulot saavan kunnan vuoden 2023 kiinteistöverokertymä (www.vero.fi). Kunnan saama kiinteistöveron suuruus riippuu tuulipuistojen koosta (voimaloiden lukumäärästä, joka vaikuttaa kokonaisinvestoinnin suuruuteen sekä veroprosenttiin), iästä ja investointikustannuksesta sekä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Tuulivoima onkin merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita.

Kunta  Voimaloiden lukumäärä 2022 lopussa        Kiinteistövero 2023
Pyhäjoki1124,1 milj euroa
Kalajoki1073,7 milj euroa
Kannus612 milj euroa
Simo641,6 milj euroa
Raahe741,3 milj euroa
Yhteensä41812,8 milj euroa

Lataa Tuulivoimaloiden kiinteistövero pdf-versiona