Yleistä pientuulivoimasta

Yleistä pientuulivoimasta

Pientuulivoimalat ovat teholtaan pienempiä kuin teolliseen tuotantoon tarkoitetut tuulivoimalat. Määritelmän mukaan pientuulivoimalat ovat voimaloita, joiden potkurin pinta-ala on alle 200 neliömetriä. Käytännössä tämä tarkoittaa nimellisteholtaan alle 50 kilowattia (kW) laitteita. Teollisen kokoluokan maalle rakennettavien tuulivoimaloiden nimellisteho liikkuu tänä päivänä 3 – 5 megawatissa (MW, 3 000 – 5 000 kilowattia).

Tuuliselle paikalle sijoitettu pientuulivoimala on energiataloudellisesti ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto hajautettuun energiantuotantoon. Pientuulivoimaloita käytetään muun muassa maatilojen, kotitalouksien, vapaa-ajan asuntojen ja purjeveneiden sähköntuotantoon. Niitä voidaan käyttää kohteissa, jotka eivät ole sähköverkon piirissä, mutta yhä useammin niitä asennetaan sähkönjakelun piirissä oleviin kohteisiin. Näissä kohteissa pientuulivoimala lisää omavaraisuutta ja pienentää sähkölaskua.

4 - 10 kw

tuulivoimala voi tuottaa omakotitalon valaistukseen ja laitteisiin kuluvan sähkön.

Pientuulivoimalalla voidaan tuottaa parhaimmillaan merkittävä osa yksittäisen talouden sähköntarpeesta. Alle 2 000 watin (W) laitteet soveltuvat käyttötarpeesta riippuen kesämökin valaistukseen ja elektroniikan tarpeisiin. Omakotikäytössä noin 2 000 watin eli kahden kilowatin tuulivoimala voi hyvällä tuulisella paikalla tuottaa jopa puolet omakotitalon valaistukseen ja laitteisiin kuluvasta sähköstä, lämmitystä lukuun ottamatta. Tuulivoimalan tuottama teho ja energia ovat verrannollisia potkurin pyyhkäisypinta-alaan. Omakotitalokäytössä pyyhkäisypinta-alaa tarvitaan noin 20 neliömetriä, eli potkurityyppisellä voimalalla halkaisijan on oltava vähintään noin 5 metriä.

Isommat 4 – 10 kilowatin pientuulivoimalat voivat tuottaa hyvätuulisella paikalla ja korkealle sijoitettuna hyvin jo normaalin omakotitalon kaiken valaistukseen ja laitteisiin kuluvan sähkön sekä merkittävän osan lämmitysenergiatarpeesta.

Mihin pientuulivoimaa yleensä käytetään Suomessa?

Tyypilliset kesämökille asennettavat laitteet ovat muutaman 100 watin tehoisia laitteita, eli niiden lapojen halkaisija on noin kahden metrin luokkaa. Kun taas verkkoon liitettyjen tai lämmityskäytössä olevien voimaloiden teho on tyypillisesti yli kaksi kilowattia ja lapojen halkaisija on neljästä metristä ylöspäin. Pientuulivoimaloiden maston korkeudet ovat tyypillisesti 5 – 30 metriä.

Kiinteistökohtaisia tuulivoimaloita on monen tyyppisiä: tavanomaisimmat ovat vaaka-akseliset perinteiset potkurityyppiset ja pystyakseliset Savonius ja Darrieus -tyyppiset voimalat. Vaaka-akseliset turbiinit on suunniteltu määrätylle tuulen nopeusalueelle, jolla ne toimivat parhaiten. Pystyakselinen tuulivoimala toimii hyvin pyörteisissä tuuliolosuhteissa, mikä lisää pystyakselisten voimaloiden sijoitusmahdollisuuksia.

Lähteet:

FinnWind Oy

Pientuulivoimaa käytetään yleensä

  • Akkujen lataus ja niistä sähkön käyttö 12 V, 24 V, 48 V tai 230 V -järjestelmissä.
  • Lämmitysenergian tuottaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmän vesi- tai massavaraajaan.
  • Lämmitysenergian tuottaminen lämpimän käyttöveden varaajaan.
  • Suora sähköntuotanto omakotitalon sähköverkkoon, jolloin voimalan sähkö muutetaan tavalliseksi verkkosähköksi ja voimala kytketään sulaketauluun. Yli- ja alijäämä otetaan normaalisti sähköverkosta.