Tuulipuistosta kertyvä yhteisövero

Tuulipuistosta kertyvä yhteisövero

Kunnan saamat hyödyt tuulivoimaloista puhuttavat hankealueilla ja tuulivoimakunnissa. Kiinteistövero on tutumpi asia, mutta yhteisöverosta on kysytty STY:stä usein viime aikoina.

Yhteisöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentin verokannan mukaan. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

Poistojen jaottaminen vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka paljon yhteisöveroa minäkin vuonna kertyy.  Tuulivoimaloiden suuren investointikustannuksen takia poistot ovat merkittävät voimaloiden ensimmäisten käyttövuosien aikana. Poistojen vuoksi tuulipuistosta kertyvän yhteisöveron määrä jää melko pieneksi voimaloiden ensimmäisten toimintavuosien aikana.

Kuntakohtainen henkilöstömäärä vaikuttaa yhteisöveron suuruuteen

Yhteisöveroissa kunnan verovuoden jako-osuus määritetään kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Sen sijaan, jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Näissä tapauksissa siis kuntakohtainen henkilöstön määrä on ratkaiseva tekijä siinä, mihin kuntaan veroa maksetaan.

Koska tuulipuistosta saatava yhteisöveron määrä vaihtelee poistojen takia ja veron saaja ei ole aina voimaloiden sijaintikunta, ei Suomen Tuulivoimayhdistyksen materiaaleissa yleensä käsitellä yhteisöveroa. Myös hankekehittäjien kannattaa miettiä ja laskea tarkkaan, onko perusteltua esitellä hankkeen kehitysvaiheessa kunnalle tulevaa yhteisöverokertymää – etenkin jo hanke mahdollisesti myydään ja asiaa on siksi vaikea varmuudella arvioida hankekehitysvaiheessa.

STY:n materiaaleissa keskitytään pääasiassa kiinteistöveroon, koska sen saaja on voimaloiden sijaintikunta ja veron määrä on helposti arvioitavissa: Mikäli kunnassa on käytössä voimalaitoksen kiinteistöverolle sallittu maksimiveroprosentti (3,1 %), saa kunta nykyaikaisesta tuulipuistossa sijaitsevasta voimalasta kiinteistöveroa voimalan ensimmäisenä vuonna noin 25 000 – 30 000 euroa. Eli 10 tuulivoimalan tuulipuistosta kiinteistöveroa kunta saa 250 000 – 300 000 euroa/vuosi. Esimerkiksi Kalajoella tuulivoimaloista kertyi kiinteistöverotuloa vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa euroa, joka oli yli 30 % Kalajoen koko vuoden kiinteistöverokertymästä. Lisätietoa kiinteistöverotuksesta löytyy esimerkiksi Tuulivoima-lehden artikkelista Tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytyminen.