Suunnitteilla olevalla tuulivoimalla voisi kattaa reilusti yli Suomen tämänhetkisen energiankulutuksen
Suomella on potentiaalia kasvattaa merkittävästi niin maa- kuin merituulivoimatuotantoaan, sillä suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin 84 prosenttia puolen vuoden aikana. Tuulivoimayhdistyksen (STY) toukokuussa tekemän katsauksen mukaan valtaosa hankevolyymin kasvusta on tulossa merelle, mutta myös maatuulivoimahankkeissa on kasvua. Toteutuessaan investoinneilla voitaisiin kattaa koko Suomen energiankulutus. Teolliset investoinnit tarvitsevat toteutuakseen päästötöntä sähköä ja tuulivoimalla voidaan vastata tähän kysyntään nopeasti ja edullisesti.
STY:n puolivuosittain toteuttamassa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden katsauksessa Suomen merituulivoimahankkeiden määrä on kasvanut kaksi ja puolikertaiseksi ja maatuulivoimahankkeiden määrä on kasvanut 17 prosentilla viime marraskuusta. Maatuulivoimahankkeiden yhteydessä on nähtävissä myös, että merkittävä määrä hankkeita on edennyt esiselvitysvaiheesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja kaavoitukseen, ja hankkeiden toteutumistodennäköisyys on kasvanut. Yhteensä Suomessa on tällä hetkellä vireillä noin 121 GW (120 707 MW) tuulivoimahankkeita, joista noin puolet on maalla ja puolet merellä.
”Varovaisestikin laskettuna nyt suunnittelussa olevat hankkeet tuottaisivat sähköä vuodessa yli 450 TWh, joka ylittää Suomen tämän hetken kaiken energiankulutuksen. Tällä hetkellä Suomen vuosittainen sähkönkulutus on noin 85 TWh. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan sähkön kysyntä voi Suomessa jopa kaksin- tai kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Vähäpäästöisen teollisuuden ehdoton edellytys on, että käytössä on paljon puhdasta sähköä, jonka pitää olla myös nopeasti rakennettavissa. Tuulivoima on tähän ratkaisu”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
”Kaikki suunnittelussa olevat hankkeet eivät lopulta toteudu, mutta toteuttamiskelpoisten hankkeiden maaliin saattamiseksi Suomessa pitää varmistaa, että kaavoitus, luvitus ja muutoksenhakuprosessit ovat selkeitä, läpinäkyviä, sujuvia ja nopeita. Nyt on myös tärkeää, että Suomen uusi hallitus ei tee mitään toimia, jotka säikäyttävät investointeja suunnittelevat sijoittajat tai vähentävät kuntien halukkuutta kaavoittaa tuulivoimahankkeita alueelleen”, Mikkonen jatkaa.
Tuulivoimahankkeen kaavoitus ja luvitus vievät keskimäärin 5-7 vuotta, jonka jälkeen rakentaminen on nopeaa. Osa suunnitelluista hankkeista kuitenkin seisahtuu pitkiksi ajoiksi ruuhkautuneiden viranomaisprosessien vuoksi. Näitä prosesseja voisi nopeuttaa vaarantamatta ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa lähiympäristöönsä suunniteltuihin hankkeisiin.
Suomalainen teollisuus pääsee näyttämään merituulivoimaosaamistaan
Suomen Tuulivoimayhdistyksen Gaia Consultingilta keväällä 2023 tilaaman selvityksen mukaan jo tuolloin suunnitteilla ollut merituulivoimakapasiteetti (33 GW) voisi tuoda Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt ja työllistää suomalaisia 148 000 henkilötyövuoden edestä. Viimeisimmän arvion mukaisen merituulivoimakapasiteetin (57,6 GW) täyden hyötypotentiaalin saavuttaminen edellyttää hankkeiden kotimaisuusasteen kasvattamista.
”Nyt on aika reagoida myös siihen, että meidän kotimainen osaamisemme ja alan koulutus ovat valmiudessa, jotta saamme kaiken hyödyn tulevista teollisuusinvestoinneista”, Mikkonen painottaa.
Maatuulivoimaa on tulossa yhä enemmän sisämaassa sijaitseviin kuntiin rannikkoseutujen lisäksi
Selvityksen mukaan maatuulivoimahankkeista 56 prosenttia on Pohjanmaan maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaa on selkeästi tuulivoimavaltaisin osa maasta, sillä suurin osa hankkeista sekä olemassa olevista tuulivoimaloista on Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeita on kuitenkin aiempaa enemmän suunnitteilla myös Keski-Suomeen.
Merituulivoimahankkeet sijoittuvat suurimmaksi osin talousvesialueelle sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Lisäksi merelle sijoittuvaa tuulivoimaa on kaavailtu Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan edustalle
LATAA yhteenveto suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista (05/2023)