Myös Suomen on suunnattava katseensa kohti merituulivoimaa
EU:n komissio julkaisi torstaina 19.11.2020 osana ilmastonmuutoksen vastaista taisteluaan strategiansa merellä tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Strategiassa merituulivoimalla on merkittävä rooli: EU:n kunnianhimoinen tavoite on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin 2050 mennessä. Strategiassa huomio on muiden merialueiden ohella myös Itämerellä, jonne Suomenkin on nyt käännettävä katseensa.
Suomessa on kehitetty merituulivoimahankkeita jo useita vuosia, mutta rakennettuna on vasta yksi merituulipuisto Porin Tahkoluodossa. Suomessa on erittäin hyvät olosuhteet merituulivoiman tuottamiseen: matalahko vedensyvyys, Pohjanmerta matalampi suolapitoisuus ja hyvät tuuliolosuhteet. Merituulivoiman tuotantokustannusten laskun myötä Itämeri kiinnostaa yhä useampia toimijoita, ja yrityksillä on kasvavaa halukkuutta uusien tuulivoimahankkeiden käynnistämiseen Suomen merialueilla.
Suomessa ehdotusvaiheeseen edennyt EU:n edellyttämä merialuesuunnittelu antaa hyviä eväitä uusien merituulivoimahankkeiden kehittämiseksi. Merialuesuunnittelussa on löydetty uusia, laajoja merituulivoimalle sopivia alueita niin Suomen aluevesiltä kuin ulompana merellä sijaitsevalta talousvyöhykkeeltäkin.
”Viesti EU:sta on selvä: merituulivoimalla on kasvava rooli Euroopan energiajärjestelmässä. Suomessa tulee luoda nyt selkeät, tasapuoliset ja läpinäkyvät pelisäännöt sille, millä ehdoilla alueita voidaan vuokrata uusille merituulivoimahankkeille”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen summaa.
EU:n uunituoreen strategian toteuttaminen tulee synnyttämään työpaikkoja, kehittämään alihankintaketjuja ja tuomaan investointeja maihin, jotka ovat lähteneet rohkeasti panostamaan merituulivoimaan. Myös Suomella on mahdollisuus päästä osaksi tätä kehitystä.
Mikkonen korostaa, että myös merituulivoiman kilpailukyvyn parantamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä Suomessa. ”Merituulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet ja laskevat yhä voimakkaasti. Uusi toimiala tarvitsisi kuitenkin pientä työntöapua esimerkiksi EU:n koronaelvytysrahoituksesta päästäkseen kunnolla vauhtiin. Myös EU:n merienergiastrategiassa korostetaan EU:n koronaelvytysrahoituksen hyödyntämistä merituulivoiman edistämisessä”, Mikkonen toteaa. ”Esimerkiksi Ruotsissa ollaan pitkällä prosessissa, joka ulottaa valtion kustantaman kantaverkon merituulivoimaloille asti. Ruotsi on monien muiden maiden tavoin päätynyt tällaiseen ratkaisuun, koska merituulivoima ja sen mukaan tuomat valtavat investoinnit, työpaikat ja alihankintaketjun kehittyminen nähdään valtion kannalta äärimmäisen tervetulleina”, Mikkonen lisää.
An EU Strategy to harness the potential of offshore renewable energy for a climate neutral future