Kuntatalous
Tuulivoiman aluetalousvaikutukset
Tuulivoiman aluetalousvaikutukset
Tuulivoima tuo tullessaan monia taloudellisia hyötyjä alueelle. Kunta saa tuulivoimaloista kiinteistöverotuloa ja maanomistajat maanvuokratuloa. Tuulipuiston rakentaminen on merkittävä investointi, josta höytyvät kunnan lisäksi myös alihankkijat ja työvoima. Rakentamisvaiheessa tarvitaan palveluita teiden, perustusten, sähköverkon ja -asemien ja voimajohtojen rakentamiseen sekä voimaloiden pystytystyöhön työmaapalveluihin projektin johtoon ja muihin rakentamisvaiheen palveluihin. Tuulivoimaloiden valmistuttua tarvitaan huollon ammattilaisia työssäkäyntietäisyydelle. Tuulivoimaloiden huoltopisteitä onkin perustettu erityisesti niihin maakuntiin, missä on asennettuna paljon tuulivoimakapasiteettia.
Tuulivoimaloiden kiinteistövero
Kunnalle pitkäaikaisin taloudellinen vaikutus on kiinteistöverolla, joka jää täysimääräisesti hyödyntämään kunnan kassaa koko tuulipuiston elinkaaren ajan. Tuulivoimalasta, joka ei sijaitse tuulipuistossa, maksettava kiinteistövero määräytyy kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Tuulipuistossa olevan tuulivoimalan kiinteistöveroa maksetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan, mikäli sellainen on kunnassa määritetty. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti voi olla korkeintaan 3,1 prosenttia. Lähes kaikki Suomen tuulivoimalat sijaitsevat tuulipuistoissa ja niiden kiinteistövero maksetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Voimalaitoksesta maksettavaan kiinteistöveroon vaikuttavat kunnan määrittämän kiinteistöveroprosentin lisäksi voimalan ikä ja rakentamiskustannukset. Yhtä voimalaa kohden maksetaan iästä ja muista tekijöistä riippuen kiinteistöveroa 17 000 – 30 000 euroa vuodessa. Merituulivoimalan perustukset ja rakentaminen on maatuulivoimalaa huomattavasti kalliimpaa, joten merituulivoimalasta maksetaan maatuulivoimalaa enemmän kiinteistöveroa. Vaikka merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta ollaan keventämässä hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, tullaan merituulivoimasta jatkossakin maksamaan merkittävät kiinteistöverotulot kunnalle.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty kuusi kuntaa, jotka saivat vuonna 2020 eniten kiinteistöverotuloa tuulivoimasta.
| Kunta | Voimaloita (kpl) | Kiinteistövero 2020 (€) |
| Kalajoki | 64 | 1,59 milj. |
| Ii | 56 | 1,21 milj. |
| Raahe | 62 | 1,13 milj. |
| Pori | 37 (joista 11 meritulivoimalaa) | 1,05 milj. |
| Simo | 37 | 845 000 |
| Pyhäjoki | 43 | 653 000 |
| Yhteensä | 299 | 6,47 milj. |