Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen

Tuulivoima on hajautettua sähköntuotantoa, joten useat suomalaiset kunnat hyötyvät tuulivoiman mukanaan tuomista miljoonainvestoinneista. Hankkeet tuovat kuntiin muun muassa työpaikkoja, kiinteistötuloveroja ja maanvuokratuottoja.

Työpaikat 

Tuulivoimahankkeet työllistävät lukemattomia eri alojen asiantuntijoita. Paikallisen osaamisen tarve koskee usein hankkeen rakennus- sekä käyttö- ja kunnossapitovaiheita. Tuulivoimarakentamisessa paikallista työvoimaa käytetään erityisesti maanrakennustöihin, eikä suurten perustusten betoniakaan tuoda matkojen takaa. Moni paikallinen maanrakennusalan yrittäjä onkin voinut kasvattaa toimintaansa tuulivoimatyömaiden myötä. Koko tuulipuiston elinkaaren ajan on myös paljon kysyntää majoitus-, ravintola- ja muille tuulivoima-alan ulkopuolisille palveluille. Etenkin rakennusaikana tuulivoimaloiden pystyttämiseen erikoistuneet työmiehet piristävät paikallista elinkeinoelämää tuntuvasti. Esimerkiksi Iissä ja Sodankylässä majoituskapasiteetti on ollut kovassa käytössä vuosien ajan tuulivoimahankkeiden ansiosta.

Tuulivoiman suurin työllistävä vaikutus tulee kuitenkin voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta. Nyrkkisäännön mukaan kymmenisen voimalaa vaatii kaksi huoltajaa työssäkäyntialueelle. Tuulivoimarakentamisen muututtua markkinaehtoiseksi tuulivoimahankkeita ja samalla uusia työpaikkoja julkaistaan Suomessa vilkkaaseen tahtiin.

Lue lisää tuulivoiman työllistävyydestä

Kiinteistövero

Kunta saa tuulivoimasta kiinteistöverotuloa. Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko. Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 % kuuluu kiinteistöveron piiriin. Merituulivoimalassa on maatuulivoimalaa enemmän kiinteistöverotettavaa rakennelmaa, sillä merituulivoimalan perustus on huomattavasti maatuulivoimalan perustusta kalliimpi. Verokertymä pienenee tuulivoimalan iän myötä, mutta voimala ei saavuta minimiverotusarvoaan elinkaarensa aikana.

Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan. Lue lisää tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytymisestä.

Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.

Koska merituulivoimalassa on maatuulivoimalaa kalliimpi perustus ja torni, on merituulivoimaloista maksettava kiinteistövero noin kolminkertainen maatuulivoimalasta maksettavaan kiinteistöveroon verrattuna.

Alla olevassa taulukossa on esitetty kuuden suurimman tuulivoimakunnan tuulivoimaloista vuonna 2019 kerättävä kiinteistövero. Kunnan saama kiinteistöveron suuruus riippuu tuulipuistojen koosta (voimaloiden lukumäärästä, joka vaikuttaa kokonaisinvestoinnin suuruuteen sekä veroprosenttiin), iästä ja investointikustannuksesta sekä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Tuulivoima onkin merkittävä kiinteistöverotulon lähde etenkin pienissä kunnissa, joissa tuulivoimaloita on useita.

Kunta   Voimaloiden lukumäärä         Kiinteistövero 2019
Kalajoki 62 1,75 milj euroa
Raahe 62 1,18 milj euroa
Pori (11 merituulivoimalaa) 37 1,14 milj euroa
Ii 43 1,10 milj euroa
Kristiinankaupunki 35 898 000
Simo 36 632 000
Yhteensä 275 6,4 milj euroa

Lue lisää tuulivoimaloiden kiinteistöverosta

Yhteisövero 

Yhteisöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentin verokannan mukaan. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

Poistojen jaottaminen vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka paljon yhteisöveroa minäkin vuonna kertyy.  Tuulivoimaloiden suuren investointikustannuksen takia poistot ovat merkittävät voimaloiden ensimmäisten käyttövuosien aikana. Poistojen vuoksi tuulipuistosta kertyvän yhteisöveron määrä jää melko pieneksi voimaloiden ensimmäisten toimintavuosien aikana.

Yhteisöveroissa kunnan verovuoden jako-osuus määritetään kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Sen sijaan, jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Näissä tapauksissa siis kuntakohtainen henkilöstön määrä on ratkaiseva tekijä siinä, mihin kuntaan veroa maksetaan.

Maankäyttökorvaukset

Tuulivoimasta maksetaan tyypillisesti korvausta laajemmalle alueelle kuin vain tuulivoimalan sijaintikohdan maanomistajalle. Suomessa onkin jo suuri joukko maanomistajia, jotka saavat lisätuloa tuulivoimasta. Tuulivoima sijoittuu Suomessa tyypillisimmin ennestään muokattuun metsätalousmaastoon. Maanomistajan näkökulmasta tuulivoiman tuoma tuotto on parempi kuin saman alueen tuotto vain metsätalouskäytössä.

Lue lisää korvauksista maanomistajille